Koeviikko pukkaa päälle joka suunnasta ja aika ei riittänyt. Nyt kuitenkin palasin ja halusin kertoa, mitä on meneillään.

Wanhojentanssit on nyt jo parisen viikkoa sitten tanssittu! Se oli mahtavaa, vaikka olikin vähän ongelmia mekon ja kaiken muun kanssa. Kaikilla oli mukavaa ja juhlat huipentuivatkin sitten loistaviin jatkoihin. Kaikki sujui ongelmitta ja meininki oli mitä parhain.

Nyt eletään jo kuitenkin tätä päivää, ja täytyy sanoa että nuoruus se katoaa nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten kuvittelin täysi-ikäisyyteen olevan vielä ikuisuus, mutta täällä se jo on! Huomenna! 18 vuotta, minäkö?

Kertokaahan tekin kuulumisianne, tai mitä toivoisitte seuraavaan päivitykseen? :)

Perus joululahja onkin yleensä karkkia, muki, vihkonen, pehmolelu, jotain mistä tiedät että lahjan saaja pitää. Toisaalta, kuten minullakin, opiskelijabudjetti voi viedä rajan, ettei kaikille voi ostaa lahjoja, ja sitten harmittaa.

Miksi siis ostaa isoilla summilla lahjoja, kun voit tehdä aivan yhtä suloisia lahjoja itse!

Yksi ehdoton lempparini on pilttipurkeista tehdyt karkkilahjat. Säästät ensin tarpeeksi pilttipurkkeja, sidot kannen ja purkin välillä olevaan uurteeseen nauhalla rusetin, voit maalata purkkiin vaikka mitä, ja täytät karkeilla! Voit myös askarrella kannesta pienen tonttulakin, tai laittaa kankaanpalanen purkin ja kannen väliin, kuin vanhoissa hillopurnukoissa. Jos pilttipurkki tuntuu kamalalta, voit toki ostaa aina muita purkkeja, tai säästää mitä tahansa lasisia purkkeja.

Toinen hauska idea on ostaa niitä pieniä halpoja puurasioita, mitä varmasti jokaisesta Tiimarista tai pikkumyymälästä löytyy. Maalaat ne jotenkin kivasti joulun sävyisesti tai voit vaikka koristella ne. Sisälle laitat sitten mitä ikinä haluat.

Voit myös säästää konvehtirasioista muoviosan, joka pitää konvehdit paikoillaan. Kaadat niihin kipsiä (se on halpaa) ja annat kuivua. Kun ne ovat kuivuneet, niitä voi maalta hyvillä mielin ja liimailla vaikka minkälaista helmeä ja muuta härpäkettä. Voin tästä laittaa kuvan myöhempiin postauksiin, teen tarkemman joululahjapaketin lähempänä.

Kannattaa googlettaa erilaisia ohjeita, netti on pullollaan toinen toistaan hauskempia ideoita!

Kommentit olisivat tervetulleita, jotta tiedän millaista sisältöä haluatte blogiini :)

Koira on rodusta riippuen helppo valinta. Sen kouluttaminen käy tietyillä roduilla helpommin, ja toisille se kestää opettaa jonkin aikaa. Aloittelevalle koiranomistajille en ehkä terrieriä suosittelisi, jos ei koirista tiedä mitään. Terrierit ovat luonteensa mukaisesti vilkkaita. Kultainen noutaja on hyvä rotu aloittelijalle, sillä se on helppo kouluttaa.

Kun mietit koirarotua, mieti itseäsi. Oletko enemmän aktiivinen ja oikeasti olet kokoajan menossa. Siinä tapauksessa jokin vähän "hankalampi" rotu voisi olla sinun valintasi, koska kouluttaminen voisi olla sinulle kivempaa, ja muutenkin jos koira on aktiivinen, kuten tietyt terrierit, olette hyvä pari.

Jos olet taas samanlainen sohvalla makoilija, kuten vaikka minä, sinulle sopii juuri jokin helppohoitoinen, mahdollisesti sisäkoira. Itselläni on suomenlapinkoira, oikein mukava ja tottelevainen. Ainoa haittapuoli on se, että karvaa irtoaa enemmän kuin tarpeeksi.

Koira on hyvä valinta eläimeksi. Sen kanssa voi leikkiä, ja käydä lenkillä, eikä tarvitse hiekkalaatikkoja putsata, kunhan käyttää vain ulkona. Koira saa ihmisen liikkeelle, ja saat samalla hyvän tekosyyn lenkkeillä. Esimerkiksi kissan kanssa lenkkeilyn tarvetta ei niin ole. Eikä koira ala raapimaan huonekaluja. Kissaa on vaikea kouluttaa. Mutta älkää nyt luulko, että kissoja haukun, ihastuttavia nekin, mutta koiraihminen kun olen.

Tässä kuva omasta vuffestani, Lapinkoira Siiri.

Anteeksi mitä? "Rakennetaan autoja, saastutetaan jo tuhoon tuomittua palloa vielä lisää ja luovutaanpa suklaasta". Joskus tekee mieli mennä itse vaikuttamaan asioihin, menee jo aika naurettavaksi. Jo monta vuotta seurannut kuin kukaan ei tee asioille mitään, maapalloa vaan tuhotaan enemmän, "ilmanstonmuutos on huijausta" tyyppisellä ajattelulla. Mutta vaikka olisikin, niin miten voi sivuttaa kaikki muut huolestuttavat merkit? Joka vuosi kulutamme enemmän luonnonvaroja, ja jäämme luonnolle "velkaa". Suomenkin ilmasto on alkanut temppuilla pikkuhiljaa. Itse rakastan suklaata niin paljon, etten voi kuvitella millainen maailma olisi ilman sitä. "No, fazerin sinistä ei sitten enää saa, so what?" on se paljon muutakin. Kaakao, suklaakakut, suklaakeksit, suklaa suklaa suklaa kaikki on suklaata. Ehkä silmät sitten seitsemän vuoden päästä avautuu.

Jos nyt hyviä puolia ajatellaan, niin suklaahan on iso tekijä lihavuuden kannalta. Ehkä se vaikuttaa vähän. Kuitenkin, jos ajattelee, jossain vaiheessa tulee se sukupolvi, joka ei tunne käitettä "suklaa".

Ja kiitos, mutta en hae tällä kirjoituksella niitä vihaisia "Huijausta, ei se lopu" - viestejä. Miettikää nyt. Maailma on jo tässä kunnossa. En väitä, että uskon tähän asiaan, mutta bensakin loppuu pian, se on fakta. Jonain päivänä suklaakin loppuu, muita vaihtoehtoja ei ole.

Halusin päästä purkamaan tämän turhautumisen pois, laittakaa omia mielipiteitänne asiasta alas :)

Alkuperäinen juttu: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288607148633.html

Valehtelija, valehtelija elokuvan juoni menee jotakuinkin niin, että Maxin isä (Jim Carrey) lupailee aina aikaa pojalleen, muttei koskaan löydä aikaa. Niinpä Max toivoo syntymäpäivillään ettei isä voisi enää valehdella yhden päivän ajan. Toive tulee toteen, ja niinpä kaikkea mahdollista kommellusta tapahtuu ja vatsalihakset huutavat tätä naurun määrää. Lopulta isä ymmärtää olleensa huono isä, ja kaikki kääntyy parhain päin.

Elokuva oli hulvaton! Jim Carreyn ylinäytteleväisyys sopii elokuvaan kuin nenä päähän. Ei ollut yhtään naurusta hiljaista hetkeä, kun tilanne lähti käsistä. Kuitenkin, syvällisesti koskettava tarina ja loistava juoni. Suosittelen elokuvaa jokaiselle naurua pelkäämättömälle tai Carreyn fanille. Ehdoton suosikki.

Muista: Tärkeintä on hengitellä hetken syvään, jos menet paniikkiin. Itse menin paniikkiin kaupungissa, mutta pääsin taksilla kotiin. Aina löytyy jokin keino, kunhan osaa miettiä asiat selkeästi.

Kaupungissa: (kerrostalo?)

Katso, onko ovessa ovenavauspalvelun numeroa. Soita siihen, ja he tulevat päästämään sinut sisälle. Voit myös ajatella, asuuko kukaan tuttusi lähistöllä. Jos myös puhelimesi jää sisälle, kaupungissa on paljon ihmisiä ketkä varmasti antavat sinun lainata puhelinta jos selität tilanteen. Itse olen kerran näin joutunut tekemään, ja painotan että turhaan menet kysymään kaupoista tai ruokapaikoista puhelinta. Kadulla kulkijoilta saat varmasti lainaksi.

Maalla:

Kannattaa jättää vara-avain jonnekin ulos mättään alle, mistä sitä ei voi löytää muut kuin sinä. Jos silti onnistut lukitsemaan itsesi ulos, voit mennä naapuriin. Pahimmassa tapauksessa voit yrittää rikkoa ovessa olevan ikkunan (jos siinä on) tai muun ikkunan.

Toivotaan että teille ei käy samoin kuin minulle, tänäänkin jäin jo lukkojen taakse :D

1. Helminauha

Tarvitset vain nauhaa ja muutamia helmiä :) sido solmu nauhan päähän, pujota muutama omavalintainen helmi (itse pujotin alkuun 3) ja sido solmu heti helmirivin jälkeen, jotta helmet pysyvät paikoillaan. Siirry langassa vähän matkaa eteenpäin, sido solmu, jolloin uudet helmet pujottaessa jää tilaa edellisten jälkeen (kuten kuvasta näet). Sido jokaisen helmirivin jälkeen solmu, ja saat nätin helminauhan. Itse tein lyhyemmän version, minkä voi kiepauttaa pari kertaa ranteen tai nilkan ympärille, ja sido vain solmu. Voit myös tehdä pidemmän helminauhan ja kiepauttaa kaulan ympärille, langan päät voit jättää roikkumaan kaulaan :)

2. Nopea neulatyyny

Tarvitset vain sakset, kangasta, liimaa/lanka&neula, ja kuvassa näkyvä muovityyny/pumpulia. Asettele kangasta oikeankokoinen pala muovityynyn päälle, leikkaa ja liimaan(tai ompele kiinni). Voit koristella sitä haluamillasi tavoilla, voit kiinnittää siihen nappeja tai rusetteja, tai erilaisia kankaita käyttämällä saa paljon aikaan!

Olkaa hyvät! Tällä kertaa ohjeet olivat vähän turhankin helppoja, mutta toivottavasti piditte ^^

Kortista tulee omaperäinen ja hauska, kun teet sen itse. Voit piirtää siihen jotain, tai tehdä sen koneella. Koneella tekemällä voit etsiä kaikki hauskat kuvat ja muistot, tee niistä pieni kollaasi ja liimaa se pahviin, vielä joku söpö teksti ja kortti on valmis! Kaverisi jää varmasti muistelemaan sitä pidempään, kuin kaupan valmiskorttia.

Lahjaan on monia eri ideoita. Voit tehdä lahjan kokonaan itse, tai ostaa kaupasta. Jos kaverisi on muuttanut omilleen, mieti sisustusta tai hyötykamoja. Osta esim. vanha lasipurkki, maalaa se, koristele pitseillä, keksi itse! Siitä saa vaikka kätevän maustepurkin. Tuunaamalla kaikesta tulee uniikkia ja persoonallista. Jos omistat ompelukoneen, voit ommella hänelle pienen pehmolelun! (Ohjeita on netti pullollaan) Pehmoa voi käyttää koristeena tai vaikka neulatyynynä.

Jos on kiire, muttet halua ostaa esim. pelkkää lahjakorttia, voit kiertää nopeasti muutamassa peruskaupassa. Kannattaa ostaa lahjakassi käärepaperin sijaan, koska siitä ei tule yhtä paljon roskaa, ja sen voi käyttää aina uudelleen. Osta sinne perus vihko, pari kynää, suklaata ja esimerkiksi koruja.

Materiaalisen lahjan sijaan on aina toinenkin vaihtoehto. Sovi kaveripiirisi kanssa joku päivä, suunnitelkaa jotain mukavaa kaverillesi, esim. piknik, huvipuisto, yllätysbileet.

Mutta älä stressaa, eihän lahja ole tärkeintä, vaan yhteinen aika :)

Lukijat: Kommentoikaas tähän teidän omia lahjaideoita ja -kokemuksia!

Käykö usein niin, että löydät itsesi syömästä jotain pikkuruokaa, vaikka ei ole yhtään nälkä? Haluaa vain syödä jotain. Usein tähän syynä on tylsyys. Kannattaa seuraavan kerran ruokakaapille mennessä miettiä, onko oikeasti nälkä, vai naposteluntarve? Nopeassa hujauksessa syö ties kuinka isoja määriä napostellessa, ja ruoan nälkä käy pienemmäksi.

Itse olin (tai no olen vähän vieläkin) ison luokan napostelija. Kummasti usein löysin itseni kaivamassa kaapin perustoja, jos jotain löytyisi. Olen kuitenkin päässyt tavasta hiljalleen eroon.

Kaapille mennessä kannattaa miettiä tarkkaan, onko oikeasti nälkä, vai syökö taas tylsyyteensä? Toisena tapana on piilottaa herkut tai naposteltavat jonnekin, tai olla vain ostamatta niitä. Tehokkaasti toimii myös purukumi. Jos makeanhimo iskee, mutta ei haluaisi silti syödä herkkuja, heitä jokin hyvänmakuinen purkka suuhun, sen on todettu poistavan makeanhimoa, se ei lihota, ja lisäksi se hoitaa hampaita!

Mutta ihan hyvähän se välillä on antaa itsellensä armoa, ei elämä ole jokaisesta keksistä kiinni ;)

Rajataanpa ensin jo ylikäytetyt nimet. Todella monella blogilla on nimenä esim. "my life" tai "Maijan blogi". Ei tarvitse paljonkaan noista erota, että saa hyvän nimen. Oma nimeni tulee siitä, että ala-asteen nimileikeissä olin Tiikeri (etunimen mukaan) ja tarina, no se nyt vain sattui sopimaan siihen loppuun. Jos haluat, voit keksiä pidemmän ja hienommankin nimen, riippuen blogin teemasta.

Voit aloittaa siitä, että alat miettimään esimerkiksi lempinimiäsi, tai vanhoja nickejä. Esim. jos nimesi olisi Maija, ja lempinimenäsi olisi ollut Maltsu, siitä saa jo monta ideaa!

Nimen keksiminen voi tuntua turhauttavalta ja toivottomalta, älä kuitenkaan hätiköi. Osa sattuu tykkäämään esim. jostain biisistä, ja nimeää bloginsa sen mukaan, mutta vuoden päästä vihaakin tätä, siksi kannattaa ottaa jokin kestävämpi aihe, kuten muoti. Muotia on aina ollut, ja tuleekin olemaan.

Toivottavasti tästä oli apua :)